Tänään nousivat maan uumenista myös ensimmäiset löydöt. Paljastui, että kaikki metallinpaljastimen signaalit olivat peräisin neljästä taotusta rautanaulasta, jotka tulivat hieman hiekkakerroksen yläpuolelta. Kaksi niistä oli pienempiä, mahdollisesti hevosenkenkänauloja, mutta kaksi oli isoja rakennusnauloja. Kenties paikalla on sijainnut puinen rakennus? Ensimmäisestä koeojasta on paljastunut uusia kiviä, jotka saattavat olla rakenteita, mutta mene ja tiedä. Luonnon kädenjäljessä on aina helppoa nähdä mitä haluaa. Aivan loppupäivästä teimme muitakin löytöjä: yhdestä uudesta koekuopasta löytyi hiiltynyttä maata (polttokenttäkalmisto, nuotiopaikka?) ja toisesta hiilenpala.
Löytö! Ilari Aalto
Avasimme kolme uutta koekuoppaa, joista yksi halkaisee painauman, josta vuoden -98 inventoinnissa paljastuneen pronssikiekon ounasteltiin olevan peräisin. Ehdimme kaivaa humuskerroksen alle, mutta missään kohti ei vaikuttanut siltä, että maaperää oltaisiin reilu vuosikymmen sitten häiritty. Taisimme siis osua väärään kuoppaan.
Allekirjoittanutkin oli tänään kuvauksellinen. Kuva: Jussi MoisioMielenkiintoista kyllä, emme vielä toisenkaan päivän päätteeksi tiedä, mitä oikeastaan tutkimme. Rautanaulat olivat toki kiva yllätys, mutta ne eivät ainakaan vahvistaneet kalmistoteoriaa. Hiilimaa kuitenkin paljastaa paikalla olleen jotakin muinaista toimintaa, joten jatkamme toiveikkaina. Sääennusta ei tosin näytä järin innostavalta, sadepäiviä on luvattu enemmän kuin tarpeeksi. Märkäpuvut mukaan vaan ja tutustumaan meriarkeologiaan!
P.S.
Kaivaminen, juurien kitkeminen ja puiden kaataminen on oikeasti ihan fyysistä työtä vaikkei uskoisi. Kaivamme seitsemän ja puoli tuntia päivässä, ja kun sen jälkeen on vielä luento ja tunti karatea voin kertoa että ihmisolennosta on imetty mehut tehokkaasti.
Seuraava kaivauspäivä
Edellinen kaivauspäivä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti