perjantai 24. maaliskuuta 2017

Muinaisia maisemia

Vuonna 2004 Esihistorian pauloissa ja Multimediatietopankki MMDB -hankkeet tuottivat yhdessä 3D-mallinnettuja muinaismaisemia Etelä-Hämeen ja Hyvinkään alueelta. Samoja mallinnuksia hyödynnettiin Esihistorian pauloissa -kirjassa (Heikki Matiskainen & Juha Ruohonen 2004).


Mallinnukset nousivat taannoin puheenaiheeksi Facebookissa, ja Juha Ruohonen latasi ne ystävällisesti kaikkien nähtäviksi. Videoiden syntikkasaundit eivät välttämättä ole omiaan luomaan muinaista tunnelmaa, mutta mallinnusten eduksi täytyy kuitenkin sanoa, että ne ovat kestäneet aikaa erittäin hyvin. Tässä koko kattaus, hyvää muinaismatkaa!

Silmäkenevan kivikautinen asuinpaikka, Riihimäki


Mommilanjärvi kivikaudella, Hausjärvi



Hakoisten linnavuori 1200-luvulla, Janakkala




Salon Kaartjärven rautakautinen asutus, Loppi



Santa Pirjon kirkko 1600-luvulla, Loppi


2 kommenttia:

  1. Hei. Blogisi on mielenkiintoinen.

    Kysyisin sinulta voisitko informoida ihmisiä museoviraston kaavailuista metallipaljastimien osin?
    Että onko tulossa jokin luvitusjärjestelmä ja sanktiointi kuten huhuilu kertoo?
    Mitä olisit mieltä sellaisesta menettelystä jossa metallinpaljastimella löydön tekevä pudottaisi löytökuoppaan numeroleimatun kuparipalan, joka siis voitaisiin etsiä paljastimella uudestaan jotta tarkka sijainti sekä mahdollinen kerroksellisuus ilmenisi tarkasti? Tarkoitan ns. "normaaleja" esinelöytöjä esim. pelloista.

    Mikä on mielestäsi metallipaljastusharrastuksen haitallisin muoto, siis mitkä toimet ovat argeologian osin haitallisimpia? Tietysti löytöjen ilmoittamattomuus ja alueiden tyhjentäminen ovat pahoja mutta onko vielä jotain muuta?

    VastaaPoista
  2. Hei,

    kiitos kiinnostavista kysymyksistä! Ikävä kyllä ensimmäiseen en osaa vastata. Muinaismuistolakia ollaan paraikaa päivittämässä, mutta en ole kuullut mitään sen tulevasta sisällöstä. En kuitenkaan jaksa uskoa, että metallinpaljastaminen osalta oltaisiin siirtymässä luvanvaraiseen järjestelmään, kuten esim. Virossa.

    Tuo numeroidun kuparin jättäminen maahan kuulostaa kiinnostavalta idealta. Sen ei kuitenkaan pitäisi korvata löydön hyvää dokumentointia: löytöpaikasta pitäisi ottaa GPS-koordinaatti ja löydöstä valokuva. Parasta olisi, jos löydöstä saisi kuvan ennen kuin se nostetaan maasta (in situ). Löydön ympäristöä on hyvä muutenkin dokumentoida kuvaamalla.

    Löytöjen ilmoittamatta jättäminen on pahinta mahdollista törttöilyä, koska silloin löytö ei pääse edistämään arkeologista tutkimusta ja mahdollisesti arvokasta tietoa jää kadoksiin. Alueiden tyhjentämisellä tarkoitat varmaan sitä, että ei lopeteta ensimmäiseen löytöön vaan jatkeaan kaivelua muinaismuistolain vastaisesti. Pahimmasta päästä on tietenkin tietoisesti kaivella tunnetulla muinaisjäännöksellä, mikä on yksiselitteisesti kiellettyä. Muinaisjäännökset on suojeltu juuri siksi, ettei niitä kaiveltaisi miten huvittaa.

    Yksi asia mistä puhutaan aika vähän, on historiallisen ajan rahojen ilmoittaminen. Monikaan ei tunnu jaksavan ilmoittaa äyrejään ja rupliaan Kansallismuseon rahakammioon, vaikka ne ovat muinaismuistolain alaisia. Rahakammio ei tietenkään tarvitse itse kolikoita ellei kyseessä ole todellinen harvinaisuus, mutta siellä pidetään yllä rekisteriä rahalöydöistä. Jos pellot tyhjennetään historiallisen ajan rahoista ilman että löytöjä kirjataan kootusti ylös, saattaa paljon tietoa historiallisesta maankäytöstä kadota kolikoiden mukana. Suosittelen ilmoittamaan rahakammio[at]nba.fi.

    VastaaPoista